lue parhaat artikkelimme
apologia.fi
Podcast
artikkelit
Artikkelissa esittelen tiiviin esityksen kalam-kosmologiseksi argumentiksi kutsutusta päättelyketjusta. Kosmologiset argumentit ovat perhe argumentteja. Ne voidaan jakaa karkeasti kolmenlaisiin kosmologisiin argumentteihin (Sinclair & Craig 2009). Nyt käsiteltävä kalam-kosmologinen argumentti käsittelee ensimmäistä syytä universumin olemassaololle. Muut kaksi ovat tomistiset argumentit kosmoksen ylläpitävästä syystä ja ensimmäisestä liikuttajasta sekä leibnizlainen riittävän syyn peruste. Nyt käsiteltävä argumentti siis ei ole…
Nyt käsiteltävän argumentin historia on vuosituhansia pitkä, se esiintyy jo Platonilla (427-347eKr.) sekä Aristoteleella (384-322 eKr.) ja on sittemmin käytetty teismin tukena kaikkina aikoina. Tunnettuja argumentin muotoilijoita ovat esimerkiksi Tuomas Akvinolainen (1225-1274) sekä William Paley (1743-1805). Varhaisia argumentteja on tavattu kutsua teleologisiksi- eli suunnitteluargumenteiksi. Osoitan kuitenkin heti aluksi, miksi nykyisin puhutaan monesti hienosäätöargumentista ennemmin kuin…
Oletko kristitty, joka tuntee olonsa turhautuneeksi ja ontoksi keskusteltuasi sukulaisesi kanssa, joka on piin kova ateisti. Hän nauraa henkilökohtaiselle uskoontulo-todistuksellesi ja Dawkinsia mukaillen kuvailee kristittyjä tekopyhiksi idiooteiksi? Vai oletko kenties skeptikko, joka avoimesti etsii vastausta kysymykseen ”onko Jumala olemassa”?Kumpaan tahansa ryhmään kuulutkaan sinun pitää lukea se, mitä aion seuraavaksi kertoa. Mitä apologia tarkoittaa ja mihin…
Tässä artikkelissa käsittelen kosmologista argumenttia kaiken olemassaolon perusteesta. Tämä päättelyketju, johon nyt tutustumme, tunnetaan perinteisesti Gottfried Wilhelm Leibnizin (1646-1716) ajatuksena, vaikkakin vastaavia argumentteja tunnetaan useita (Akvinolainen, Spinoza, Scotus jne.). Leibnizin päättelyketjun eri muotoiluja voidaankin kutsua ”leibnizlaisiksi kosmologisiksi argumenteiksi” ja ne pyrkivät selittämään, miksi mitään on olemassa? Kuten todettua kalam-argumentin kohdalla (ks. Artikkeli), kosmologiset argumentit ovat…
Vapaa tahto on arkinen käsite, joka yleensä edellytetään esimerkiksi moraaliseen toimintaan ja toiminnan seurausten arviointiin. Mikäli ihminen on pakotettu luonnonlakien mukaan toimimaan tietyllä tavalla, on vaikeaa nähdä miten vastuu toiminnasta voitaisiin asettaa yksilön harteille. Tahdon vapautta on määritelty useilla tavoilla.
”Burden of proof” eli todistustaakka on käsite, jota käytetään monesti ateismin ja teismin välisessä keskustelussa. Sillä tarkoitetaan käytännössä sitä, että jonkin tietoväittämän esittäjällä tulisi olla perusteita väitteensä tueksi. Klassinen argumentoinnin ”kikka” on heittää tämä taakka omilta harteilta toisen harteille ja näin katsoa, kestääkö vastapuoli sen kuormaa.
”Siksi, kun henkilö kieltäytyy tulemasta Kristuksen luo, se ei koskaan johdu vain todisteiden puutteesta tai älyllisistä vaikeuksista: ytimessä hän kieltäytyy tulemasta, koska hän mielellään jättää huomiotta ja hylkää Jumalan Hengen vedon sydämeensä.
William Lane Craig
apologia.fi tiimi
